maanantai, 11. lokakuu 2010

Oikeastihan Nopola&Nopola&Bondenstamin kirjan nimi on tietysti Simo ja Sonia, eli, Kadonnut Kerala, mutta kun se L on silleen kivasti kallellaan, että se näyttää V:ltä niin olkoon sitten Kadonnut Kerava tämän vinkkausmatkaraportin nimi.

Keravalla olin kaksi päivää viime viikolla: Keskiviikkona kakkosia, kaseja ja siltä väliltä olevia erityisluokkkia ja perjantaina kolmosesta viitosiin saakka. Perjantain vinkkaukset olivat mennä kyllä ihan häneksi aamulla kurkkuun pesiytyneen kaktuksen takia. Neljä tuntia puhetyöläisen arkea siihen päälle sai epäilemättä aikaan katu-uskottavan rouhean murinan vinkkarin kurkusta, mutta olisin mieluummin aloittanut viikonlopun ilman flunssaa.

Decimointia Keravalla.

Keskiviikkona kokeilin uutta juttua kasien vinkkauksessa. Aloitin normaalisti vinkkaamalla Blacksadia ja sitten seurasikin julmaa ja säälimätöntä aasinsiltojen ylittelyä. Kun Blacksadin tehosteina käytin Screaming Jay Hawkinsin naurua, niin vinkkauksen jälkeen esittelin nuorille hieman miestä itseään pienen youtube pätkän avulla. Kun kyseinen artisti on luokiteltu meidän tietokannassa (ja Tampereella) rhythm and bluesiksi niin taas oli tarjolla aasinsiltaa mollaamaan tämän päivän R&B höttöä, josta puuttuu rytmi ja blues. Ja seuraavalla aasinsillalla päästiin rytmimusiikkimiesten kotimaiseen numero ykköseen eli Ornette Birks Makkoseen josta tietysti kyseisessä vinkkauksessakin olleen kuvanäytteen kautta esiteltiin Howlin’ Wolfin musiikkia ja mielipiteitä bluesin olemuksesta jonka jälkeen päästiin eteenpäin vast’ ikään ilmestyneellä Moanin’ at midnight elämäkerralla ja niin edelleen. Vinkkaus muuten loppui Mauri Kunnakseen eli aasinsiltoja tarvittiin kyllä moneen otteeseen 😉

Perjantaina sattui vinkkarille myös pienoinen työtapaturma. Katsoin listasta, että tulossa on viitosia vinkkaukseen ja päätin vetää hiukan raflaavan aloituksen. Otin hiukan ehkä turhankin toiminnallisen ja jännittävän kirjan ja vinkkasin ja lopetin vinkkauksen kohtaan, jossa pahikset kylmäverisesti tekevät murhan. Tässä vaiheessa aloin miettimään, että kovasti pienikokoisen oloisia viitosiksi nämä silakat olivat ja vähin äänin tarkistin listani ja huomasin, että kolmos-nelosillehan minä parhaillaan vinkkasin. Ei kun tyynesti selittelemään, että tämä kirja saattaa olla kyllä teille vielä toistaiseksi liian jännittävä ja nopeasti toista hieman pienemmille suunnattua kirjaa kehiin. Ekana vinkkaamastani kirjasta oli tulla tappelu kun kaikki pojat olisivat halunneet lainata sen. Mitähän ope mahtoi tykätä;-p

Viimein kun vinkkasin viitosille päätin ottaa käsittelyyn pienellä hasardilla Frank Cottrell Boycen Miljoonat. Hasrdi siksi, koska en muistanut edes päähenkilöiden nimiä ja vinkkaustakaan en ollut vielä ikinä valmistellut tästä. Mutta kerroin kirjasta oikeastaan vain sen perusidean: Pojille tippuu taivaalta törkeän paljon rahaa joka on menossa vanhaksi ja sitten aloin virittelemään keskustelua nuorten kanssa. Ensin kaikki heittelivät rennosti kaikenlaisia shoppailuideoita, mutta ammuin ne alas pikavauhtia. ’Sata paitaa jaksaisit ehkä kantaa shoppailukeikalta kotiin, mutta jos paidat maksaisivat satasen kipale, olisit kuluttanut vasta sadasosan ja aikaa on vain viisi päivää.’ Asunnonoston tyrmäsin kertomalla, että rahalle tarvitaan historia tai poliisi kiinnostuu asiasta. Sitä paitsi omakotitalokaan ei maksaa läheskään miljoonaa. Ja niin edelleen. Kunnes yhtäkkiä oppilaat menivät aika totisiksi ja alkoivat miettimään mitä todella voi tehdä miljoonalla jos aikaa on vain muutama päivä. Tämän jälkeen kirjaa ei tarvinnut enempää suositella.

Lisäilen vinkkauslistoja joskus myöhemmin omaan postaukseensa. Tästä tuli jo ilmankin aikamoinen möhkäle. Mukavaa syksyä kaikille:)

markku-setä