keskiviikko, 14. toukokuu 2014

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden kriitikon ja tutkijan Päivi Heikkilä-Halttusen puhe Laivakello-palkinnon jakotilaisuudessa Pertsa ja Kilu –päivillä Kotkassa

Hyvät lasten- ja nuortenkirjallisuuden ystävät

Suomalainen nuortenkirjallisuus on juuri nyt kiinnostavassa ja monin kohdin kiihottavassakin käymistilassa. Fantasia ja realismi ottavat mittaa toisistaan ja kummallakin lajityypillä on puolustajansa.

Parin viime vuoden aikana realistinen nuortenkirjallisuus on joutunut jopa vähän alakynteen fantasian ja dystopian suosion nosteessa, kun kustantajat ovat kaventaneet julkaisuohjelmiaan.
Toisaalta nuortenkirjallisuuden lukijat ovat tulleet entistä taipuisammiksi ja mukautuvat nopeasti lukemaan eri virtausta, genreä, trendiä ja näkökulmaa yhdistäviä romaaneja. Vähän kärjistäen tohdin väittää, että nuoret viis veisaavat kustantajien laputuksista ja luokituksista. Heille riittää hyvä, vetävästi kirjoitettu tarina.

Laivakello-palkinnon esiraati – kirjasto- ja kirjavinkkariaktiivin Markku Kestin  ja Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtajan Maria Ihosen johdolla – valitsi korkeatasoisesta nuortenkirjailijakaartista kuusi finalistia.
Kaikki kuusi ovat debytoineet 2000-luvun alussa. Esiraati on selvästi arvostanut kirjailijoiden monipuolisuutta.
Kalle Veirto on tarttunut vuosituhannen taitteessa taas kertaalleen virinneeseen huoleen poikien lukuharrastuksen notkahduksesta ja hän on haastanut poikia lukemaan sählyaiheisilla nuortenkirjoillaan sekä Henkan ja Kivimutkan etsivätoimistosta kertovilla kirjoilla.

Neliosaiseksi viime vuonna täydentynyt Reeta Aarnion fantasiasarja Maan kätkemät, Veden vanki, Virvatulen vartijat ja Tuulien taikuri on kotikutoinen vastine J. K. Rowlingin Harry Pottereille. Aarnion kirjoissa  hyödynnetään suomalaista mytologiaa. Viime vuonna ilmestynyt Hän joka ei pelkää viittoo Aarniolle uutta suuntaa hieman varttuneempien nuorten lukijoiden keskuudessa.

Jukka-Pekka Palviainen aloitti uransa lasten- ja nuortenkirjailijana humoristisella koulumaailmaan sijoittuvalla lastenromaanisarjalla. Sittemmin hän on lunastanut paikkansa realistisen nuortenkirjallisuuden perinteiden jatkajana kahdella nuortenromaanilla.
Hannu Hirvosen ensimmäiset velmuilevat nuortenkirjat Karvat ja kaikki ja Kynnet ja päivät  kietoivat pauloihinsa monenikäisiä lukijoita. Myöhemmin Hirvonen on tehnyt vakuuttavaa jälkeä Murisevan metsän asukeista kertovilla sydämellisillä lastenromaaneilla. Hirvonen on kunnostautunut myös aforistikkona. Koska hän mahtaa kiteyttää elämän olennaisia asioita myös nykynuoria kiinnostavaan lyhyeen mittaan?

Monipuolisen ja tuotteliaan nuortenkirjailijan Salla Simukan nimi on reilun vuoden kuluessa viimeistään läpäissyt kaikkien tietoisuuden – Suomen lisäksi myös maailmalla. Simukan Lumikki-trilogiaa on käännetty jo yli 30 kielelle. Lumikki-trilogian kaltaista lasten- ja nuortenkirjallisuuden markkinoinnin megailmiötä ei ole Suomessa aiemmin tavattu. Toivon mukaan Simukan maailmanvalloitus poikii tulevaisuudessa lisää käännössopimuksia myös muille kotimaisille nuortenkirjailijoille.

Laivakello-palkinto on ollut tapana antaa tunnustuksena nuortenkirjailijalle joko ansiokkaasta urasta tai yksittäisestä teoksesta. Kuuden Laivakello-finalistin ura ei ole vuosissa mitaten vielä kovin pitkä, mutta laadultaan ehdottomasti kaikkien osalta kiitoksen ja tunnustuksen arvoinen.

Minulla on ilo ojentaa tämänvuotinen Laivakello-palkinto kirjailija Sari Peltoniemelle.

Valintaan vaikuttivat Peltoniemen lasten- ja nuortenkirjatuotannon monipuolisuus, kunnianhimoisuus, uudistushenkisyys ja yllättävyys.

Peltoniemi aloitti uransa Kukka Kaalisesta kertovalla helppolukuisella, lukutaidon alkuun tarkoitetulla kirjasarjalla. Sen värikäs ja särmikäs henkilögalleria ei jätä ketään kylmäksi. Lastenromaanit Kissataksi ja Kerppu ja tyttö ovat lämminhenkisiä lastenromaaneja, joiden kaltaisia tarvittaisiin rutkasti lisää.

Peltoniemi kirjoittaa usein realismin ja fantasian viistolla rajalla. Hänen lasten- ja nuortenkirjoissaan arki nyrjähtää  usein paikoiltaan äkkiarvaamatta. Vaihtoehtoiset näkemykset historian kulusta Suomussa ja Hämärän rengissä saavat eri ikäiset lukijat kyseenalaistamaan arjen tasatahtisuutta ja virtaviivaista etenemistä.

Peltoniemi hyödyntää suomalaista kansanperinnettä ja mytologiaa ja puhuu painokkaasti myös saamelaisten oikeuksien puolesta teoksissaan Kuulen kutsun metsäpeittoon ja Haltijan poika.

Peltoniemen erityisenä ansiona on lyhytproosa: häneltä on ilmestynyt nuorille suunnattu  kokoelma Ainakin tuhat laivaa sekä Gattonautti ja muita arkisatuja ja yksittäisiä kertomuksia eri antologioissa. Gattonautti on hyvä esimerkki monenikäisiä kiinnostavasta lyhyestä tarinasta. Lapsille ja nuorille tulisi tarjota paljon enemmän kiinnostavaa, mutta ilmaisultaan kiteytettyä luettavaa!

Merkille pantavaa on se, että Peltoniemi tekee ensi syksynä alueenvaltauksen ja kirjoittaa lyhyitä tarinoita myös aikuisille.  Kustantajan ennakkotietojen mukaan Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille palauttaa sadut alkuperäiselle paikalleen aikuisten kirjallisuudeksi. Toivon mukaan Peltoniemi ei kuitenkaan unohda vastaisuudessakaan lapsia ja nuoria.
Hyvää, yllättävää ja lukijan omaa oivallusta kunnioittavaa kotimaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta tarvitaan!