Helmet-lukuhaaste 2019 on viides laatuaan. Jäseniä Helmet-lukuhaasteen Facebook-ryhmässä on jo yli 11000, ja suorittajia löytyy ympäri Suomea. Ryhmässä keskustelu on vilkasta, ja sieltä löytääkin vinkkejä yhteen jos toiseenkin haasteen kohtaan.

Helmet-lukuhaasteella usein tarkoitetaan isompaa 50 kohdan listaa, mutta sen rinnalla on myös lyhyempi Pieni lukuhaaste. Pieni lukuhaaste järjestetään nyt neljättä kertaa, ja siihen on valittu isommasta haasteesta kohdat, joihin on mahdollista löytää kirjat myös lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Pieneen lukuhaasteeseen voi tarttua niin aikuiset, kuin lapsetkin, jos tuo 50 kohdan lista tuntuu liian haastavalta.

Vinkkaamme kevään aikana luettavaa Pienen lukuhaasteen kohtiin, tässä kohdat 11-15.

11. Ilmastonmuutosta käsittelevä kirja

Paula Noronen: Emilian päiväkirja – Supermarsu pelastaa silakat

Tällä kertaa Emilia saa Jättiläismarsulta suuren ja vaativan tehtävän: hänen tulee pelastaa itse Itämeri! Kaiken kukkaraksi koulu on väliaikaisesti siirtynyt kelluvaan rakennukseen homeen takia ja äiti on päättänyt löytää itselleen poikaystävän. Emilian oma elämä on nyt mullin mallin, eikä parhaasta ystävästä Simostakaan ole apua, kun hänet on värvätty outoon konsulttiyritykseen töihin. Onko tässä nyt liikaa vaadittu Supermarsulta?

Supermarsu pelastaa silakat on kolmas osa ihanassa Supermarsu-sarjassa. Siinä lähestytään ympäristöasioita kevyesti huumorin ja seikkailujen kautta.
Kirjan juonenkäänteet vievät niin aikuisen, kuin lapsenkin mukaansa ja pitävät jännityksessä koko lukuhetken ajan.


12. Sokkona hyllystä valittu kirja

Mila Teräs: Kadonnut kaupunki

Mila Teräksen aiemmin ilmestyneestä Noitapeili-kirjasta tutut Hugo ja Lydia päätyvät jälleen huimaan seikkailuun, joka alkaa mistäpä muualta kuin kirjastosta. Hugo ja Lydia käyvät usein kotikaupunkinsa vanhassa kirjastossa, joka on melkein kaikilta kaupungin asukkailta unohtunut mutta jonka aarteita Hugo ja Lydia ymmärtävät arvostaa. Eräällä kirjastokäynnillään nuoret huomaavat, että kirjaston henkilökunta käyttäytyy omituisesti, ihan kuin he pelkäisivät jotain. Hugon ja Lydian silmiin osuu myös outo hiippari, joka ei näytä ihan tavalliselta ihmiseltä. Hiippari tuntuu viihtyvän erityisen hyvin meriaiheisten kirjojen keskellä, ja samalta osastolta Hugo ja Lydia löytävät salakäytävän, joka johtaa heidät ensin pieneen merenrantakylään ja lopulta salaperäiseen vedenalaiseen kaupunkiin, Marepoliin.

Hugo ja Lydia saavat selville, että kansantaruista tuttu vedenväki on oikeasti olemassa, mutta heidän kaupungissaan on jokin pahasti vialla, ja sen asukkaat pelkäävät tämän tästä asukkaiden kimppuun hyökkäävää outoa hirviötä. Kaupunki, joka on ennen ollut kaunis ja loistelias, on vain varjo entisestään. Pystyvätkö Hugo ja Lydia kukistamaan Marepolia uhkaavan hirviön ja pelastamaan kaupungin asukkaat?

Kadonnut kaupunki on viehättävä sadunomainen seikkailu, joka vie taianomaiseen vedenalaiseen maailmaan. Kirja on kutkuttavan jännittävä, mutta ei kuitenkaan liian pelottava. Romaanissa otetaan vedenväen ahdingon kautta kantaa myös merten saastumiseen ja puhutaan ympäristön suojelun puolesta.

Kadonnut kaupunki -kirjan kansikuva.


13. Kirja kirjailijalta, jonka kirjoja et ole lukenut aiemmin

Terhi Tarkiainen: Pure mua

Anna Björksund saa 30-vuotissyntymäpäivälahjaksi vanhemmiltaan vampyyrin. Vampyyrit ovat muotia paremman väen keskuudessa, ja sellaisen kanssa naimattoman tyttären on hyvä harjoitella, kuinka miesten kanssa ollaan, tätä kun ei ole siinä suhteessa onnistanut. Anna itse on kuitenkin asiasta aivan toista mieltä, ja haluaisi palauttaa Vladiksi esittäytyvän vampyyrin tai yksilön, kuten vampyyreitä toimittava Kennel niitä kutsuu. Se osoittautuu kuitenkin varsin haastavaksi tehtäväksi.

Terhi Tarkiaisen esikoisteos Pure mua on vampyyriromaani, joka rikkoo paranormaalin romantiikan konventioita ja leikittelee niillä. Päähenkilö Annan edesottamuksia vampyyrin kanssa tarkastellaan kepeän ironisesti hiukan chick lit -henkeen, kun tämä samalla tuskailee heikosti etenevän historiangradunsa kanssa. Historiasta löytyy yllättäviä yhtymäkohtia nykyhetkeen. Toisaalta romaanissa nousevat esiin vahvasti myös eettiset kysymykset, kun vampyyrit nähdään lainsäädännön silmissä harmaana alueella, jolloin ne ovat omistajiensa armoilla. Ennen kuin romaani on lopussa, on vertakin ehtinyt valua melkoinen määrä.


14. Kirja, jota näet jonkun lukevan

Brallier, Max: Maailman viimeiset tyypit

Kirjaa on luonnehdittu Walking Deadin ja Neropatin päiväkirjojen risteytykseksi, eikä suotta: se yhdistää Neropateista tuttua sarjakuvamaista kerrontaa zombiemäiskintään.

Kirjan alussa 13-vuotias Jack asuu yksin puumajassaan, jonka hän on ansoittanut vallihaudalla sekä katapulteilla. Zombit ja muut kammottavat oliot ovat vallanneet kaupungit, muut ihmiset ovat joko paenneet tai muuttuneet osaksi zombiarmeijaa. Onnekseen Jack törmää kahteen selviytyjään: kaveriinsa Quintiin sekä entiseen kiusaajaansa Dirkiin. He yhdistävät voimansa ja Jack haluaisi vielä suorittaa yhden tehtävänsä: hän haluaisi pelastaa ihastuksensa Junen, jonka hän uskoo olevan vielä hengissä. Kirja sopii parhaiten 10-12 -vuotiaille lukijoille.




15. Kirjassa nähdään unia

Mary Hoffman: Naamioiden kaupunki

Lucien sairastaa vaikeaa syöpää ja on sen takia suurimman osan ajasta vuoteen omana. Puhuminen sattuu kurkkuun, joten hän keskustelee kirjoittamalla vastauksensa paperille. Eräänä päivänä isä tuo hänelle löytämänsä hienon muistikirjan. Kun Lucien nukahtaa kirja vierellään, hän näkee unta kaupungista, joka näyttää aivan Venetsialta. Uni on hengästyttävän todentuntuinen.

Kaupunki on keskiaikainen Bellezza, Venetsian rinnakkaistodellisuus. Jos arki kotona onkin väsyttävää, Bellezzassa Lucien joutuu huimien tapahtumien ja juonitteluiden keskelle. Hän saa kuulla olevansa stravagantti, joka pystyy muistikirjan avulla matkustamaan maailmojen välillä. Päivä, jona hän on saapunut Bellezzan, on vuoden ainut päivä, jolloin siellä saa oleskella vain syntyperäiset kaupunkilaiset – tunkeilijoille käy kalpaten. Vaikka Lucien on vaarassa, hänen apuaan tarvitaan Bellezzassa.